Rouva Tilhi -kuvakirja pöydällä

Saarikettu-kirjan Hannu Moilanen: Näin saat hyvän luontokuvan

Kirjoittaja ifolor,

Kokkolalainen Hannu Moilanen teki uuden Ifolorkirjan ärtyneestä Rouva Tilhestä, jolla oli töyhtö ihan sekaisin. Tässä hänen vinkkinsä luontokuvaukseen.

Luontoretkellä tammikuisena aamuna vierelle ilmaantui ilmeikäs kettu. Toisella reissulla edessä puun oksalla keikkui ärtyneen näköinen tilhirouva. Molemmista syntyi kokkolalaisen Hannu Moilasen käsissä tarinallinen Ifolorkirja.

Hannu Moilasen Saarikettu voitti ifolorin Vuoden kuvakirjapalkinnon 2017. Uuden Rouva Tilhi -kuvakirjan hän omistaa kaikille suomalaisen lähiluonnon kauneuden ymmärtäjille.

”Ei tarvitse lähteä maailman ääriin kokeakseen yhteyttä luontoon, se on odottamassa ihan pihamaalla, kun vain hiljentyy ja antaa luonnon kertoa tarinaansa”, Moilanen kirjoittaa tilhikirjansa ensimmäisellä sivulla.

Hän ei ollut koskaan aiemmin nähnyt yhtä ärtyneen ja tympääntyneen näköistä tilheä. Välillä linnulla oli töyhtökin ihan sekaisin.

Moilanen pääsi aivan lähelle Rouva Tilheä puhelemalle tälle lumikinoksessa istuen.

”Eläimet eivät pelkää ihmistä, jos pysyy matalana ja juttelee niille.”

Satukirja Rouva Tilhestä
Rouva Tilhi -satukirjan malli: Deluxe 21x21 cm

Tässä Hannu Moilasen 15 vinkkiä luontokuvien ottamiseen:

1. Huomaa ilmeet ja eleet

”Haen erikoisia kuvaustilanteita, koska helpot kuvat on jo otettu. Myös eläimiä kuvatessani etsin niistä inhimillisiä piirteitä. Kuvaamassani Rouva Tilhessä kiinnitin ensimmäiseksi huomiota sen myrttynaamaisuuteen. Itse en halua eläimistä vain tyypillisiä potrettikuvia, vaan haen nimenomaan särmää. Eläimet osaavat olla myös hauskoja. Jos aiot tehdä kuvakirjan lapsille, myös hauskoja kuvia täytyy löytyä. Tilhikin heitteli pihlajanmarjoja sinne sun tänne ja keikkui välillä pää alaspäin.”

2. Tee tuttavuutta

”Kuka tahansa voi kuvata suomalaisia villieläimiä esimerkiksi menemällä kuvausreissuja järjestävien yritysten piilokojuihin – niistä käsin voi nähdä muun muassa susia, ahmoja ja karhuja ihan läheltä. Itse en tykkää enkä jaksa istua piilokojussa, vaan kuljen paljon luonnossa ja makaan mieluummin pitkäänkin kinoksessa tai mättäällä eläinten näkösällä. Haluan ensin tulla tutuksi eläinten kanssa, vasta sitten koen saavani niistä kunnon kuvia. Ihminen pystyy usein totuttamaan eläimet läsnäoloonsa, kun vain tekee sitä kärsivällisesti. Metsässä linnut eivät reagoi hirveen, mutta suojausmekanismi menee ihmisen lähestyessä heti päälle. Luonnossa onkin oltava usein ja riittävän kauan, että eläimet kokevat ihmisenkin olevan osa metsää. Tuon jälkeen lintua tai muuta eläintä voi kuvata, koska se ei koe ihmistä enää uhaksi.”

3. Tunne kamerasi

”Kun opiskelet kameran tekniikan kunnolla, saat usein huonommallakin kameralla hyviä kuvia. Eli kameran tunteminen on tärkeämpää kuin se, montako sataa tai tuhatta euroa olet välineisiin sijoittanut. Jos yksin opiskeleminen ei luonnistu, mene valokuvauskurssille. Suomessa järjestetään paljon hyviä kursseja, joissa ammattikuvaajat ohjaavat kuvaukseen alkeista lähtien. Myös YouTubesta löytyy maailman huippukuvaajien neuvoja.”

4. Unohda automatiikka

”Moni napsii kuvia pelkällä kameran automatiikalla, mutta se ei useimmiten tuota kovinkaan suuria kuvaelämyksiä. Opettele kameran manuaaliset säädöt kokeilemalla: ylivalota, alivalota, vaihtele suljinnopeuksia ja herkkyyttä. Näin syntyy hienoja vastavalokuvia, saat esiin jopa yksittäiset lumikiteet tai pysäytät linnun siipien liikkeen.

Itse kuvaan vain raakakuvia (raw) ja käsittelen ne aina Lightroom-ohjelmalla. Silloin kuvien tiedoissa näkyy muun muassa se, mitä suljinnopeutta olen kussakin kuvassa käyttänyt. Näin voin vertailla, mitkä säädöt eri otoksissa ovat tuottaneet parhaimman lopputuloksen. Myös kuvien arkistointi Lightroom-ohjelmalla on helppoa. Tämä on tärkeää, kun kuvia alkaa kertyä kymmeniätuhansia.”

5. Opettele asemointi

”Digikuvaus on helpottanut kuvaamista, mutta hyvän kuvan ottaminen on edelleen yhtä vaikeaa kuin ennenkin. Opettele kuvan asemointia. Aiemmin se oli tärkeää, koska filmiä ei ollut varaa tuhlata räiskimiseen – kuvat piti siis suunnitella pitkälti jo ennalta. Digikamerallakin kuvan tasapainon ja symmetrian hahmottaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin kameratekniikan hallitseminen.

Perspektiivejä, horisontteja ja kultaisia leikkauksia voi oppia myös tutkimalla kuvataidetta. Maalausten avulla voit totuttaa silmää siihen, miten hyvä kuva rakennetaan. Kun asemointia on miettinyt jo valmiiksi, se tulee selkäytimestä myös silloin, kun eteen tulee äkkiä oudompikin kuvaustilanne.”

6. Valitse värimaailma

Kuvassa taustalla oleva värimaailma on valittava oikein, jotta se auttaa kohteen hahmottamisessa. Taustan on sovittava eläimen omiin väreihin, olemukseen ja käyttäytymiseen. Harakan mustavalkoisuudelle punainen rakennus taustalla on harvoin hyvä. Joutsenia tykkään kuvata keväisellä jäällä, koska valkoisuus yhdistettynä taivaan ja jään sineen on jotain hyvin suomalaista.”

7. Älä pelkää huonoa säätä

”Mitä huonompi ilma, sitä parempia kuvia! Useimmat lähtevät kuvaamaan vain hienossa auringonpaisteessa, mutta itse liikun myös todella huonossa säässä: sateella, lumituiskussa, kovilla pakkasilla, jopa hämärässä. Silloin löytää aivan erilaisia kuvakulmia ja valoisuuksia ja eläimetkin ovat ihan erilaisissa tunnelmissa kuin hyvällä ilmalla. Näissä tilanteissa tulee niitä kuvia, joita ei ole vielä aiemmin otettu.”

Rouva Tilhi -kuvakirjan aukeama

8. Lähde luontoon

”Nyrkkisääntö on, että päivän sadoista ottamistasi kuvista ehkä vain yksi on sellainen, johon olet tyytyväinen. Eli mitä enemmän kuljet ja kuvaat, sitä enemmän hyviä kuvia saat. Tärkeintä on siis lähteä luontoon. Luonto aukeaa kuin satukirja joka kerta kun sinne menee. Suomalainen lähiluontokin on kaunis, jopa lintulaudalta löytyy aina kuvattavaa. Viimeksi ihastelin viherpeipon värejä aamuauringossa kovassa pakkasessa. Siitä tilanteesta sain upean kuvan tutusta linnusta.”

9. Harjoittele kännykällä

”Kännykkäkamerat toimivat ihan kelvollisesti ihanteellisissa olosuhteissa, hyvässä valaistuksessa, puolipilvisenä päivänä. Kännykällä kuvaaminen sopii niihin kuviin, joita haluat näyttää kavereille puhelimesta. Kun taas haluat teettää kuvasta ison hienon taulun, kännykkäkameroiden piirtokyky loppuu usein kesken ja kuvista saattaa tulla rakeisia ja epätarkkoja.

Kännykkäkamera on kuitenkin oivallinen väline harjoitella kuvan asemointia. Sitä seuraavan askeleen ei tarvitse olla mikään huippuammattilaiskamera; maitokaupassa käymiseen ei kannata ostaa heti Ferraria eli ensi alkuun halvempikin malli riittää. Sitten kun kuvaustaidot edistyvät, tekniikka on hallussa ja oman vanhan kameran rajat on tiedostettu, kannattaa hankkia parempi kamera.”

10. Hanki kauko-objektiivi

”Kahdella objektiivilla pärjää mainiosti aluksi. Eniten käyttämäni objektiivi on 24–70-milliä. Sellaisella saa hyvin kuvattua maisemakuvia yöllä ja päivällä. Mikäli haluat kuvata lintuja tai pieniä ja arkoja eläimiä, hanki kauko-objektiivi, esimerkiksi 300-millinen riittää tähän tarkoitukseen hyvin. Mitä valovoimaisempi objektiivi on, sitä enemmän se maksaa, mutta tavallisella keskitason objektiivilla voit hyvin aloittaa. Nälkä toki kasvaa syödessä, mutta näinhän se on kaikissa harrastuksissa, myös valokuvaamisessa.”

11. Käytä jalustaa

”Hyvissä kauko-objektiiveissa on vakaaja, joten 300–400-millisillä saa käsivarallakin kuvattua ihan laadukkaita kuvia. Jalusta kannattaa silti kantaa mukana jo senkin takia, että isot objektiivit ovat käsin raskaita pidellä kuvausasennossa. Öisin ilman jalustaa ei onnistu kuvata revontulia tai tähtitaivasta, koska valotusajat ovat 20–30 sekuntia.”

12. Kanna reppua

”Kuvausvälineistä ja eväistä kertyy helposti yli 10 kilon kantamus, joten parasta on pakata kamerat ja objektiivit kunnon kantohihnoilla varustettuun reppuun. Talvella voit käyttää ahkiota tai pulkkaa.”

13. Pue tarpeeksi vaatetta

”Ulkona luonnossa pitää olla kunnon vaatteet ja kengät. Pue lämpimämmin kuin mitä ensin ajattelisit, sillä kylmä pilaa kaiken ilon. Itselläni on kovilla pakkasilla kaksi turkishaalaria päällekkäin ja erikoislämpökengät. Niillä pärjää vaikka 25 asteen pakkasessa, ja silloin luonnossa olo on nautintoa.”

14. Tee kunnon eväät

”Ei niin pientä reissua luontoon, etteikö sinne kannattaisi tehdä kunnon eväät mukaan. Aina kannattaa ottaa eväitä vähän enemmän kuin tarvitset. Joskus pitkillä retkillä kovassa tuulessa ja huonossa säässä tulee itselleni tunne, onko tässä hommassa mitään järkeä. Silloin on verensokeri laskenut ja on otettava eväät esille: voileipää, kananmunia, kahvia ja patukoita.”

15. Kuuntele hiljaisuutta

”Luonnossa ei kannata juosta ympäriinsä koko ajan miettien, saisiko jostakin kuvia, vaan istu välillä rauhassa aloillesi. Itse käyn melkein joka päivä retkellä, mutta usein en ota yhtään kuvaa koko aikana. Olen vain ja nautin ja katselen mahdollisia kuvauspaikkoja.

Metsää ja luontoa pitää opetella kuuntelemaan ja kunnioittamaan. Kun annat hiljaisuuden vain olla, metsä alkaa kertoa, mitä siellä tapahtuu. Kuvattavaa alkaa ilmaantua. Luonto on paras satukirja.”

Selaa Rouva Tilhi -kuvakirjaa

Tee oma kuvakirjasi Designer-ohjelmalla

Lue lisää