• Kuvaajan aakkoset

    Kuvaajan aakkoset

    Digikuvauksen sanasto on hyvä olla hallussa, sillä joskus se saa kokeneemmankin kuvaajan hämmennyksiin.

    Digitaalinen zoom

    on zoom, jota käytetään optisen zoomin sijaan etenkin pienemmissä digikameroissa. Se suurentaa ainoastaan kuvan rajausta, ei siis itse kohdetta, ja toimii samoin kuin kuvankäsittelyohjelman rajaustyökalu.

    Exif

    on lyhenne englanninkielisistä sanoista Exchangeable Image File Format.

    Exifin avulla kuvatiedostoihin tallennetaan erilaisia tietoja arkistointia, muita käyttäjiä ja erilaisia kuvankäsittelyohjelmia varten. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi käytetty suljinaukko, valotusaika, kuvanottopäivä, kameratyyppi ja käytetyn objektiivin polttoväli.

    Himmenninaukko, suljinaukko

    on aukko, jolla säädetään kuvakennolle tulevan valon määrää. Pieni luku tarkoittaa suurempaa aukkoa, ja siten kennolle tulevan valon suurta määrää. Silloin kuvan terävyysalue on pieni. Vastaavasti suuri numero tarkoittaa pientä aukkoa, vähempää valoa ja laajempaa syväterävyyttä.

    Interpolaatio

    tarkoittaa, että kuvan pikseleiden määrää muutetaan lisäämällä pikseleitä vierekkäisten pikseleiden väliin, jolloin resoluutio kasvaa. Etenkin, jos kuvaa suurennetaan paljon, kuvan terävyys kärsii.

    JPEG

    on tiedostomuoto, jota käytetään usein digitaalikameroiden tallennuksessa.

    Se on tehokas pakkausmuoto, joka pienentää tiedoston kokoa, mutta parhaimmalla eli vähäisimmällä pakkaustasollaan heikentää varsin vähän yksityiskohtien ja värien alkuperäistä toistoa.

    On kuitenkin hyvä muistaa, että jos jpg-kuvia avataan kuvankäsittelyohjelmalla ja tallennetaan moneen kertaan, laatu kärsii joka kerta.

    Kohina

    tarkoittaa lopullisessa kuvassa olevia kuvakennon häiriöitä, joita syntyy etenkin vähässä valaistuksessa. Kuvan tasaisten kohtien pikseleissä näkyy silloin eri valoisuusasteita.

    Jossain määrin kohinaa on kuvassa aina, mutta vähäisessä valossa sen osuus kasvaa, ja usein varsinkin automaattiset säädöt saattavat korostaa sitä.

    Kuvankäsittelyohjelmissa on erilaisia kohinanpoistosäätimiä, mutta tärkeintä on jo kuvaustilanteessa minimoida kohinan määrä.

    Linssi

    Kontrasti

    on kuvan vaaleimpien ja tummimpien alueiden välinen suhde. Niiden perusteella lasketaan kontrastisuhde. Kuva on sitä elävämpi, mitä suurempi kontrasti on. Jos kontrastisuhde on pieni, värit vaikuttavat usein sameilta ja kuva on lattea.

    Kuvakenno

    on digikameran sisällä oleva sensori, joka tallentaa kuvan. Siitä käytetään rakenteen mukaan nimitystä CCD tai CMOS. Kennon erottelukyky määrittää kameralla otettujen kuvien resoluution.

    Kuvanvakaaja

    on osassa digikameroita ja objektiiveja oleva osa, joka kompensoi kameran tärinää. Sen avulla käsivaralta voi kuvata hiukan pidemmillä valotusajoilla. Jalustalta kuvattaessa kuvanvakaaja kannattaa ottaa pois, sillä se voi aiheuttaa häiriötä kuvaan.

    Moiré-efekti, läikehtimisefekti

    on kuvassa oleva värikäs häiriö, joka syntyy, kun erottelukyvyltään erilaisia kuvia asetetaan päällekkäin. Esimerkiksi pieniruutuisesta paidasta voi joskus tulla kuvaan moirétta.

    Objektiivin vääristymä

    on enemmän tai vähemmän tyypillistä kaikkien kameroiden objektiiveille. Suorat linjat taipuvat hieman objektiivin piirtoalueen reunoilla. Kuva-alueen reunoilla neliöistä voi siis tulla tyynyn mallisia. Näitä häiriöitä voidaan korjata kuvankäsittelyohjelmilla. Laadukkaammissa objektiiveissa on luonnollisesti vähemmän vääristymää.

    Polttoväli

    on luku, joka ilmaistaan objektiivin yhteydessä. Se määrittää kuvakennolle tallentuvan kuvakulman ja ilmoitetaan millimetreinä.

    Mitä suurempi polttoväli on, sitä suuremmaksi kohde suurennetaan ja samalla kuvakulma pienenee. Pienellä polttovälillä objektiivi tallentaa kennolle laajan kuvakulman ja kohde näkyy pienenä.

    Laajakulmaista objektiivia käytetään usein maisemakuvauksessa, kun taas suuremman polttovälin objektiivi, teleobjektiivi, on omiaan urheilu- sekä luontokuvauksessa, kun kuvataan pieniä kohteita kaukaa.

    RAW

    on kuvien tallennusmuoto, jossa kuvan tiedot tallennetaan muokkaamatta sellaisina kuin kenno on ne tallentanut. Koska tietomäärä ja värisyvyys ovat tällöin suuremmat, RAW-tiedostosta saadaan enemmän irti lopullista kuvaa käsiteltäessä. Etenkin huonoissa valaistusolosuhteissa RAW on suositeltava tallennusmuoto, jos vain on mahdollisuus kyseisen tiedoston käsittelyyn.

    Valokuvaamista

    Resoluutio

    tarkoittaa kuvan erottelukykyä eli käytännössä sen yksityiskohtien määrää. Mitä suurempi on resoluutio, sitä enemmän kuvassa on yksityiskohtia. Resoluution yksikkönä ovat pikselit. Ne ovat ikään kuin rakennuspalikoita, joista kuva muodostuu.

    Mitä enemmän pikseleitä on kuvassa tuumaa kohti, sen erottelukykyisempi kuva on. Esimerkiksi 1280 x 960 pikselin kuva (1 megapikseliä) on hyvin yleinen ja ihanteellinen, jos esimerkiksi tilataan 10-kuvan kokoinen paperikuva.

    Syväterävyys, terävyysalue

    on alue, jossa kuva on tarkka. Kun terävyysalue on suuri, koko kuvan alue on tarkka.

    Pientä terävyysaluetta kannattaa käyttää tehokeinona, kun halutaan erottaa kohde taustasta. Silloin kohde erottuu terävänä ja muu alue epätarkempana. Valitse mahdollisimman suuri himmenninaukko ja tarkenna kohteeseen, niin tausta jää pehmeän epätarkaksi.

    Valotusaika, suljinaika

    tarkoittaa sitä aikaa, jonka himmenninaukko on auki ja päästää valoa kuvakennolle. Suljinajat ovat normaalioloissa hyvin lyhyitä, esimerkiksi 1/125 tarkoittaa yhtä sekunnin sadaskahdeskymmenesviidesosaa.

    Värisyvyys, bittisyvyys, bittisyys

    kuvaa sitä, kuinka monella bitillä yhden pikselin väritiedot tallennetaan. Jos kuvan värisyvyys on 8 bittiä, voidaan esittää 256 väritasoa.

    Nykyisin yleisesti käytetään täysvärikuvia, joiden värisyvyys on 24 bittiä eli värejä pystytään toistamaan noin 16,7 miljoonaa.

    Väritasapaino, valkotasapaino, värilämpötila

    tarkoittaa kuvanottohetkellä vallinneen valon värilämpötilaa, ja se ilmoitetaan kelvineinä. Keskipäivän päivänvalo (5500 K) on ihanteellinen värien toistumisen kannalta.

    Kameroiden automaattiset valkotasapainoasetukset ovat kehittyneet varsin hyviksi, mutta kannattaa tutustua ja kokeilla oman kameransa asetuksia, etenkin hyvin poikkeuksellisissa valaistusolosuhteissa.

    Lue lisää