Näin otat upeat kuvat rakkaista esineistäsi
"Chileläisen Pablo Nerudan Oodi esineille -runo on ollut minulle aina tärkeä. Ajattelen esineistä Nerudan tavoin – niissä kaikissa on muisto jonkun ihmisen sormien jäljistä. Rakastamani esineet säestävät olemassaoloani eläen mukanani", kertoo tärkeistä esineistään kuvakirjan tehnyt Tuula Fagerholm, 69.
"Tämä kuvakirja syntyi ajatuksesta kuvittaa Nerudan Oodi esineille -runo. Rakkaus kirjan esineisiin kumpuaa ystävistä, suvusta ja tapahtumista elämäni varrelta. Kotini on täynnä kauniita esineitä. Minulla on sinisten esineiden, muistojen ja vuodenaikojen esineasetelmat. Keräilen niitä kirpputoreilta. Matkoillakin kiertelen romukauppoja.
Rakkaimmat esineet ovat peräisin lapsuudenkodistani. Menetin äitini 9-vuotiaana, joten hänestä muistuttavat esineet ovat tärkeimpiä. Erityisen rakas on 1900-luvun alussa äitini serkulle Ruthille ostettu posliininukke. Ruth kuoli nuorena, ja vuosia myöhemmin nukke päätyi minulle.
Nautin eniten esineiden kuvaamisesta. Se on haasteellista. On mietittävä tarkkaan esimerkiksi taustoja, esineiden omaa tarinaa, valaistusta ja kuvien järjestystä. Olen harrastanut valokuvaamista koko aikuisikäni. Ennen vuonna 2013 suorittamaani valokuvaajan ammattitutkintoa minulla oli enemmän intoa kuin taitoa. Nyt tilanne on tasoittunut. Valokuvaamisesta on tullut osa eläkeläisarkipäivää. On hienoa, että näin iäkkäänäkin voi oppia uusia taitoja.
Usein työstän asetelmia mielessäni jo ennen kuvaamista. Saatan saada oivalluksen kävelylenkillä metsäpolulla. Haen ideoita ja inspiraatiota myös katselemalla valokuvablogien kuvia ja lukemalla aiheesta kirjoja. Nautin itseopiskelusta, johon minulla on aikaa. Yritän yhä löytää omaa tyyliäni kuvata. Haluaisin esimerkiksi oppia kuvaamaan tummia low-key -kuvia, joissa valaistus on hyvin niukkaa ja hienovaraista.
Seuraavassa kuvakirjassani jatkan Oodi esineille -kirjan ideaa. Kirjoitan pihani tarinaa ja kuvaan kaikki pihamaan kukkivat kasvit esineiden kanssa."
Tuulan viisi vinkkiä esineiden kuvaamiseen ja kuvakirjan tekoon:
1. Rakenna oma studio ja hyödynnä luonnonvaloa
Voit rakentaa oman studion lähes minne vain. Vedä vaikka ruokapöytä ikkunan ääreen ja levitä sen päälle vaalea tapettirulla. Ikkunasta saat kuvaan kauniin luonnonvalon. Kuvaa sivuvalossa. Aseta esimerkiksi suuri valkoinen pahvilaatikko esineiden varjopuolelle. Se heijastaa ikkunanvaloa varjoihin. Kannattaa välttää suoraa auringonvaloa, jotta kuvasta ei tule liian kirkas.
2. Mitä enemmän kuvia, sen parempi!
Ota asetelmasta reilut sata kuvaa. Nappaa niitä eri kuvakulmista. Sadan kuvan joukossa on keskimäärin muutama hyvä kuva. Varaa puuhaan reilusti aikaa ja nauti kuvaamisesta.
3. Tarina yhdistää kuvia
Voit tuoda kuvakirjassasi muutamalla lauseella esiin kunkin esineen tarinaa. Tärkeintä on kuitenkin koko kirjan yhteinen punainen lanka, joka solmii kuvat yhteen. Oodi esineille -kuvakirjassa kuvia yhdistää niiden kytkös sukuun, rakkaisiin ihmisiin ja matkoihin.
4. Kokeile rohkeasti erilaisia taustoja
Taustoilla saat kuviin hienovaraista vaihtelua ja kivoja yksityiskohtia. Voit kokeilla pöytäliinaa, tapettia, ikkunalasia, puupöytää – mitä vain mieleesi tulee! Muista kuitenkin, ettei tausta saa häiritä pääkohdetta. Myös taustan ja esineen värien tulisi sopia yhteen. Tavoittele niiden välille levollista harmoniaa.
5. Rajaa rohkeasti
Lopullista kuvaa kannattaa miettiä jo ennen kuvan ottamista. Pohdi sommittelua ja kuvan rajaamista. Anna esineen olla pääosassa kuvissasi. Sommittelussa tärkeää on pääkohteen paikka. Nyrkkisääntö on se, ettei sitä sijoiteta keskelle kuvaa. Se on liian yleinen ja jopa melko tylsä ratkaisu.
Esineiden kuvaamisessa rajaaminen on haastavaa puuhaa. Pidä mielessä, että rajaus saa joskus leikata pääkohdetta. Esineen ei aina tarvitse näkyä kuvassa kokonaan.