Juhlapalveluyrittäjä Tea Lindberg: Kiittäminen on tärkeä juhlaperinne – kiitoskortit suosittu tapa
Suomalaiset suunnittelevat usein jo juhlia järjestäessään, miten he aikovat kiittää vieraitaan, kertoo juhlapalveluyrittäjä Tea Lindberg. Tapoja on useita – halaamisesta leivonnaisiin – ja moni arvostaa kuvallista ja omin käsin allekirjoitettua kiitoskorttia.
Ifolorin tutkimuksen mukaan suomalaiset lähettävät kiitoskortteja etenkin ylioppilaaksi päästyään ja muista valmistujaisjuhlista sekä häistä, rippijuhlista ja syntymäpäivistä. Perinnettä ylläpitävät niin nuoret kuin vanhemmatkin juhlijat.
Kesän juhlasesonki näkyy selkeästi myös ifolorilla: kuvakorttien tilauksista kolmannes tulee juuri kesäkuukausien aikana. Suurin osa niistä on kiitoskortteja.
Yli 20 vuotta juhlapalvelualalla työskennellyt yrittäjä Tea Lindberg on ifolorin tutkimuksen kanssa samoilla linjoilla. Häiden, koulusta valmistumisen ja syntymäpäivien lisäksi hän nostaa esiin elämän kohokohtina lapsen ristiäiset ja nimiäiset.
”Kiittäminen kuuluu vahvasti suomalaiseen juhlaperinteeseen. Se on kohtelias tapa kertoa vieraalle, että juhlija on otettu hänen osallistumisestaan elämänsä ikimuistoisimpaan hetkeen.”
Kiittäminenkin kuuluu suunnitella
Tea Lindbergin mukaan suomalaiset ottavat kiittämisen huomioon usein jo juhlia suunnitellessaan: kuka ottaa sankarista valokuvan ja millainen kiitoskortti siitä tehdään – vai muistetaanko vieraita jotenkin muuten.
Vaikka sosiaalisen median kautta lähetetyt kiitokset ovat yleistyneet, moni arvostaa yhä perinteistä ja persoonallista korttia. Kuvallinen kiitoskortti säilyy mukavana muistona sankarista vuosikymmeniä. Perinteisen yhden kuvan kiitoskortin lisäksi nykyään yhä suosituimpia ovat 2–3 kuvan kiitoskorttikollaasit.
”Ylioppilasjuhlat, valmistujaiset, häät, konfirmaatio ja ristiäiset ovat edelleen juhlia, joissa vieraita muistetaan jälkikäteen kiitoskortilla. Vapaamuotoisempien juhlien jälkeen kiitos voi olla esillä esimerkiksi kuvan kera Facebookissa”, Lindberg sanoo.
Kiitoskortti myös matkaan
Uransa aikana tuhansia juhlia järjestänyt Tea Lindberg on törmännyt tilanteisiin, joissa esimerkiksi ylioppilasjuhlien kiitoskortti saapuu vieraalle vasta vuosien jälkeen.
”Useimmiten kortti lähetetään kuitenkin etiketin mukaisesti muutaman kuukauden sisällä juhlista.”
Lindbergin mukaan perinteisten kiitoskorttien lisäksi suomalaiset kiittävät esimerkiksi halaamalla juhlien päätteeksi, soittamalla jälkikäteen tai lähettämällä tekstiviestin.
”Kiitos voi olla myös juhlittavan itse säveltämä ja sanoittama laulu, runo tai vaikkapa jokin käsityö, esimerkiksi virkattu lasinalunen, jonka vieras saa muistoksi juhlassa. Olen myös nähnyt annettavan vieraille mukaan samoja leivonnaisia, joita on tarjottu itse juhlassa, tai koko menun ruokaohjeet.”
”Vanhemmat sukupolvet suosivat kiitoksen muotona yhä myös kukkalähetyksiä.”
Kiitos lämmittää aina
Suomalaisista yli 80 prosenttia ottaa kuvia perhejuhlissaan, ja he kuvaavat juhlissa pääosin itse. Kiitoskorteissa onkin paljon itse otettuja kuvia, mutta myös ammattikuvaajan tai lähipiiristä löytyvän harrastajakuvaajan ottamat poseerauskuvat ovat suosittuja.
Tea Lindberg on asiakkaidensa juhlien järjestelyssä alusta loppuun saakka. Hän on otettu siitä, että suomalaiset muistavat kiitoskortilla usein myös palkkaamaansa juhlajärjestäjää. Ele on pieni, mutta siitä tulee hyvä mieli.
”Työhuoneeni seinällä on lukuisia kiitoskortteja muistoina asiakkailtani heidän juhlistaan”, Lindberg kiittelee.