Kuvakirjakilpailun satoa: Matkahullun päiväkirja
Vanhoja amerikanrautoja, toinen toistaan värikkäämpiä taloja, iloisia ihmisiä, sikareita ja ränsistynyttä romantiikkaa.
Näitä asioita Anni Vahlqvist tallensi kuvakirjaan Kuuban-matkaltaan. Kirja pokkasi voiton ifolorin vuoden 2016 kuvakirjakilpailun Matka-sarjassa.
Vahlqvist matkustaa paljon ja kokoaa joka vuosi vuoden kaikkien matkojen parhaat kuvat yksiin kansiin. Mutta Kuuba oli niin hieno ja erilainen matkakohde, että se ansaitsi oman kirjansa.
– Pyrin tallentamaan kuviin Kuubassa näkemääni rappioromantiikkaa. Kuvasin paljon esimerkiksi värikkäitä taloja, jotka oli maalattu koristeellisesti monella eri värillä. Maalia ei ole saatavilla Kuubassa vapaasti ja ihmiset ovat maalanneet niillä väreillä, joita ovat sattuneet saamaan.
Erilaisten tuotteiden puute näkyi monessa muussakin asiassa. Televisiot olivat harvinaisia, joten jos jossain talossa oli televisio, koko naapurusto kokoontui katsomaan sitä. Netti tai luottokortit eivät aina toimineet. Kaikilla ei ollut autoa, ja etenkin maaseudulla kuljettiin paljon hevosilla ja härkävankkureilla. Eikä esimerkiksi ollut päivänselvää saada kananmunia aamiaispöytäänsä.
– Meidän bed & breakfast -paikkamme emäntä lähti aamulla bussilla hakemaan kananmunia toiselta puolelta kaupunkia. Sitten hän matkusti toiseen paikkaan saadakseen meille maitoa. Kun meni kauppaan, ei voinut tietää, mitä sieltä saa sillä kertaa.
Rappioromantiikan kääntöpuoli
Vaikka sattumanvaraisilla maaleilla maalatut talot ja muu ränsistyneisyys olivat hauskoja kuvauskohteita, Vahlqvist tajusi pian asian kääntöpuolen.
– Ne talot näyttävät hienoilta, mutta eihän niille ihmisille toivoisi sellaista puutetta! Halusin tuoda kuvillani esiin sen, että vaikka Kuuba on kaunis, niin kyllä me suomalaiset saadaan olla kiitollisia siitä, mitä meillä on.
Vahlqvist ei yleensä matkusta kahdesti samaan maahan, mutta Kuuba teki niin suuren vaikutuksen, että sinne on palattava vielä.
– Ihmisten yhteisöllisyys ja lämpö, ne olisin tuonut mukanani Suomeen, jos olisin voinut. Täällä ei mennä soittamaan naapurin ovikelloa, että voinko tulla katsomaan televisiota! Vahlqvist nauraa.
Matkustamiseen jää koukkuun
Taiteellisesti lahjakas Vahlqvist tilaa Iflorilta joka vuosi omista piirustuksistaan joulukortit. Myös julisteita hän tilaa ja on ollut niiden laatuun tyytyväinen.
– Mattajuliste ei välttämättä vaadi edes lasia päälleen.
Valokuvakirjoihinsa Vahlqvist käyttää suurimmaksi osaksi Ifolorin kuvaohjelman valmiita sivupohjia. Niihin on helppo tehdä pieniä muokkauksia. Kaikki matkoilta tehdyt kirjat ovat neliön mallisia ja samantyylisiä.
– Haluan yhteneväisen tyylin, sillä pidän kirjoja aina esillä. Viimeisin kirja on paraatipaikalla, jotta vieraat voivat lukea sen. Sellainen vaihtuva kotinäyttely!
Matkustamisessa Vahlqvistia kiehtoo eniten vapaus. Ja kun näkee, että Suomen ulkopuolella on niin paljon kauniita ja upeita asioita, ei voi muuta kuin jäädä koukkuun. Seuraava reissu on jo suunnitteilla: tuore vaimo on lähdössä miehensä kanssa häämatkalle reissaamaan puoleksitoista kuukaudeksi. Tarkoituksena on kiertää mahdollisimman monta maata.
– Viime vuoden aikana tuli kierrettyä viisi maata. Tänä vuonna plakkarissa on vasta kaksi, joten vielä pitää vähän kiriä!
Työssäkäyväkin voi matkustaa usein, kun suunnittelee hyvin. Vahlqvist ei lomaile kesällä, vaan pitää lomansa talvella. Kesäisin hän tekee lyhyempiä reissuja. Eivätkä kustannuksetkaan nouse liikaa, kun on ajoissa liikkeellä. Vahlqvist varaa hotellit ja lennot puoli vuotta etukäteen, koska silloin hinnat ovat usein matalat.
– Viime vuonna teimme pidemmän reissun Uuteen-Seelantiin, Singaporeen ja Vietnamiin. Meillä oli monta lentoa ja yli viisitoista hotellia, eivätkä ne olleet mitään huonoja hotelleja. Matka maksoi yhteensä saman verran kuin viikon pakettimatka olisi maksanut.
