
Sukupolvien yhteinen kesämuisto
Uimista, kalastusta, musisointia, nähtävyyksillä vierailua, Aku Ankkojen lukemista, hirviöitä, pelleilyä – pikkupoikien mukavia kesätouhuja. Kun ne kootaan kuvakirjaksi, jossa ei säästellä koristeita ja kuvanmuokkauksia, ja koko komeus toteutetaan monen sukupolven voimin, on lopputuloksena hersyvän värikäs kesäkuvakirja. Isän kioski ilahdutti myös muita kuin tekijöitään ja voitti Ifolorin kuvakirjakilpailun Perhe ja lemmikit -sarjan.
– Ajatuksena oli saada lapsenlapsille muisto kesästä, kun on vielä mummuja ja pappoja toimintakykyisenä kahden sukupolven verran, kertoo Mervi Rastas.
– Minun isäni, eli isopappa, oli aikoinaan aktiivinen jalkapalloilija. Hän hoksasi Kemissä vanhan jalkapalloseuransa tyhjillään olevan kioskin. Ajattelimme, että hänet pitää kuvata siellä. Sitten ajattelimme ottaa lapsenlapset mukaan.
Siitä syntyi valokuvakirja – tai oikeammin hupikuvakirja. Kirja on täynnä sisäpiirijuttuja, jotka eivät välttämättä aukea muille. Kirjasta paistavan yhdessä tekemisen riemun huomaa kyllä ulkopuolinenkin.

Kuvankäsittelykoulu
Pääsuunnittelijoina toimivat alakouluikäiset Veikko ja Niilo. Kirja on iloinen sekoitus valokuvia, poikien piirroksia ja kuvituskuvia.
– Opetin Veikolle kuvankäsittelyä, eli tässä on ollut oppimisenkin näkökulma. Olemme tutustuneet esimerkiksi erilaisiin fontteihin ja kuvien rajaamiseen. Kaikkea pojat eivät tietenkään osanneet itse, joten minä toteutin heidän suunnitelmansa mukaan.
Kuvia on kuvattu monissa paikoissa ympäri Pohjois-Suomea. Pojat tykkäävät Napapiirin sankarit -elokuvasta, ja he halusivat vierailla Pajalassa kaupassa, joka on elokuvassa. Mummun matkailuyrityksessä Pellossa pojat olivat kesäapureina tölkkejä keräämässä. Siitä syntyi sarjakuva, jonka Veikko käsikirjoitti ja mummu valokuvasi.

Hauskaa tekemisen meininkiä
Kirja kulki alusta saakka työnimellä hupikesäkuvakirja. Tekijäporukalla oli ajatus, että ei oteta pönötyskuvia eikä hienoja maisemakuvia, vaan pitää olla tekemisen meininkiä ja hauskaa näkökulmaa asioihin.
– Meillä oli kaikilla kauhean hauskaa kirjaa tehdessä. Jokainen heittäytyi mukaan. Alun perin ei ollut ollenkaan ajatuksena osallistua mihinkään kilpailuun, eikä kirjaa tehty kilpailua varten.
Kilpailuun kuitenkin osallistuttiin. Muut kilpailuteokset nähdessään Mervi Rastas ajatteli niiden olevan paljon tyylikkäämpiä kuin oma kirja. Pojat lohduttivat, että älä huoli mummu, onhan tämä meidänkin kirja tyylikäs omalla tavallaan!
Kesäkuvakirjoja syntynee tulevinakin vuosina.
– Tarinalliset kuvakirjat ovat selkeästi minun juttuni. Välillä vaan tuntuu, että mopo lähtee käsistä! Mutta on mahtavaa kun oppii koko ajan uutta, se tässä on parasta. Nytkin minulla on kahdeksan kuvakirjaa tekeillä eri aiheista. Se on vienyt mennessään.
Sarjavoittaja, perhe & lemmikit







































